31. Vuosi 2012

Jotenkin tuntuu, että tämä vuosi on ollut jokseenkin aika turha, mutta kun alkaa miettimään, niin ainakin mun osalta on tapahtunut ihan älyttömästi!

Alkuvuodesta vuokrasin siis Maijaa, joka oli toinen vuokrikseni. Maijalla kehityin omasta mielestäni ihan kivasti. Oli kiva, kun oli vuokris, jolla pystyi tekemään kaikkea. Alkuvuosi kuluikin aika tasaisesti, helmikuussahan Romeon ja minun tieni kohtasivat. Alku Romeon kanssa oli vaikeaa ja olin ajoittain aika epätoivoinenkin, mutta oli kiva huomata kun kehityimme. Leppävaarassa kilpailut onnistuivat hyvin, varsinkin toukokuussa olleet seuranmestaruudet, joissa sain siis este ja koulupuolelta molemmista toiset sijat, eli kaksi mitalia! :)

maija

pinokkio, seuranmestaruudet

romeo

Toukokuussa Romeo lähti Röylään, jossa aloin sitten käymään todella usein. Paikka oli omasta mielestäni tosi kiva, sinne oli joka kerta ilo mennä. Kesä menikin todella paljon treenaillessa Takkulaan, ratsastuskoulujen välisiin mestaruuksiin, jonne olin päässyt. Se oli todella suuri kunnia ja olin innoissani, vaikka poni jolla menin ei ollutkaan ihan mieleiseni... Heinäkuussa olin ensimmäisissä ulkopuolisissa kisoissani, Siuntiossa Maijalla. Se oli tosi kiva kokemus ja sujui ihan hyvin. :) Elokuussa olikin sitten mestaruuksien vuoro, jotka olivat myöskin yksi parhaista heppakokemuksistani! Vaikka se ratsastuspuoli niin onnistunutkaan.. :D

liselotte, valmennuskurssi

liselotte, takkula

maija siuntio

Elokuussa oli myös surun aihetta, kun Romeo myytiin Jyväskylään. Romeon kanssa olin viettänyt yhden parhaista kesistäni, en vaihtaisi yhtäkään sen kanssa vietettyä hetkeä, vaikkei ne kaikki olletkaan parhaimmistoa. Toivon, että ponilla on nyt hyvä olla, siellä missä se ikinä lieneekään Jyväskylässä. <3 Romeon jälkeen vuokrauspuoli vähän hiipui, ratsastelin silloin tällöin, mutta ei oikein oikeaa ponia/hevosta löytynyt niin se sitten vähän jäi.

Syksyn alussa sainkin alkaa menemään Iineksellä, entisellä hoitoponillani, enemmän ja pääsin hyppäämään sillä parit todella onnistuneet kisat ja olen niistäkin hetkistä todella iloinen. Valitettavasti marraskuussa sain kuulla surullisen uutisen, sillä Iines oli menehtynyt. Se tuli aivan täydellisenä järkytyksenä, kahden ja puolen vuoden hoitamisen jälkeen jäin tyhjän päälle, eikä kukaan tule koskaan paikkaamaan Iinestä. Sain toki uuden hoitoponin, Silverin, mutta se ei ole mitään verrattuna Iinekseen, täysin erilainen poni kyseessä. Vuosi on kuitenkin ollut näin kun miettii, ihan kiva ja olen tutustunut paljon uusiin ihmisiin ja kokenut melko paljon. Kiitos kaikille ja HYVÄÄ UUTTA VUOTTA! 

iines kisat 7.10

iines