84. Tuntsarit 2013 | Kisapostaus

Eilen kotiuduttiin vihdoin Lappeenrannasta ilosin mielin! Koko Lepuskin porukan sijoitussaldo oli yhteensä 4 eli saatiin yksi sijoitus enemmän kuin viime vuonna ja yksi voittokin tuli. :) 

Mun luokka oli siis yhdeksältä sunnuntaiaamuna ja oma lähtonumeroni oli 21. Lähtö tallille oli seitsemältä, jotta kerettäisiin letittämään, harjaamaan ja ajoissa radallekin. Radan kävely oli 8.30, ja ratana toimi sama, kuin edellisen päivän tervetuliaisluokissa, ainoastaan toinen vaihe oli lisätty siihen. Lähdettiin kävelemään verkka-alueelle vähän sen jälkeen, kun luokka oli alkanut. "Verkkasin" vähän siellä metsäpoluilla ennen varsinaiseen verkkaan pääsyä ravaillen ja laukkaillen, Silver oli tosi rento ja pehmeä. Verkka sujui superhyvin, Silver liikkui eteenpäin ja hypyistä tuli pääsääntöisesti sujuvia. 

Rata olikin sitten ihan järkyttävä. Huhhuh, mitä menoa. Ennen kuin tuomitsette tuolta videolta; nämä olivat tosiaan mun ekat estekisat tommosella isolla kentällä, enkä mä ole saanut Silverin kanssa yhtään puhdasta rataa ennen näitä kisoja, joten tuo oli mulle ihan hyvä suoritus, vaikken ihan omalla tasollani ratsastanutkaan. :D Koitin enenn ekaa estettä vähän starttailla Silveriä, mutta sekin yritys meni sitten pieleen, kun se sähläsi jotain muutama askel ennen sitä okseria ja pelkäsin jo, että siinä se sitten oli, mutta poni hyppäsi tosi urheasti. Se pelasti mut tosi monesta tilanteesta ja jos kyseessä olisi ollut joku muu, se olisi varmastikin kieltänyt.

Vaikka koko radan ajan Silver näyttää tosi hitaalta ja olisi pitänyt liikkua paljon enemmän eteen, musta tuntui, että se vei mua koko radan ajan. :D Hallinta katosi aika monessa kohdassa ja jäin sitten liikaa kiinni suuhun, vaikka olisi pitänyt antaa vaan mennä. Kakkoselta kolmoselle oli teknisempi linja, ja tungettiin vahingossa siihen väliin kuuden sijasta seitsemän askelta, jonka takia toinen hyppy juureen. Nelonen, vitonen, kutonen ja seiska ylitettiin aika lailla möngerrellen ja poni kyllä pelasti, kun jaksoi nostella jalkojaan kuskin virheiden seassa. 

Siitä alkoikin sitten toinen vaihe, johon tajusin päässeeni vasta vähän ennen estettä numero yhdeksän.  Toisen vaiheen eka este oli sarja, jonne Silver vähän kyttäsi ja tultiin hieman kiemurrellen. Ysille oli tiukka kaarre, jossa vauhti sitten hiipui ja tultiin juureen, taas. Että mua ärsytti kaikki noi epäonnistuneet paikat, jonne olisin helposti saanut ratsastettua paremmin. Kympille tultiin aika vinossa ja paikkakin osui sitten huonosti. Seuraavalle esteelle tuli varmaan koko radan ainoa sujuva hyppy, vaikka sieltäkin jäi laukanvaihto matkasta. Olin muuten superyllättynyt, kun Silver vaihtoi laukat ihan itse suurimmassa osassa noista kohdista! Kahden viimeisen esteen linja oli onnistuneempi tällä tokalla kerralla ja saatiin väliin se kuusi askelta, joka siihen kuuluikin.

Radan jälkeen ainoat mietteet oli "kamalan näköistä", "johan mä heiluin siellä" ja "oho, me selvittiin". :D Puhdas rata siis tuli, ja se olikin ensimmäinen puhdas rata Silverin kanssa! Pohdittiin valmentajan kanssa sitten, että tyylipisteitä tuskin tulee kauheasti, mutta puhdas rata nyt kuitenkin. Jossain vaiheessa sitten kuulutettiin, että olin päässyt kolmannelle sijalle. Siis mitä?! Tolla suorituksella. :D Loppujen lopuksi sijaksi päätyi seitsemäs, josta voin kyllä olla iloinen. Vähän jäi harmittamaan kyllä, että olisin helposti saanut sata kertaa paremmat pisteet, jos olisin ratsastanut ns. "normaalisti", enkä tuollaista sähellystä.

Tulipas tästä pitkä... :D Ehkä joku jaksaa lukea?